Roosa on ihana, omaperäinen ponitammani, joka asuu
![]() |
© Emmi P. |
Roosa tuli meille 18.6.11, ja näin muutamaa vuotta myöhemmin voin sanoa, että se on edelleen mun elämäni onnellisin päivä. Roosa oli herkkänä nuorena ponina aika iso muutos ratsastuskouluponeihin, ja varsinkin meidän ensimmäisenä syksynä meillä oli vaikeuksia löytää yhteistä säveltä. Lopulta kuitenkin kaikesta selvittiin, onneksi.
Roosa on ihan mielettömän persoonallinen tapaus. Kukaan ei ikinä sano siitä, että se on "ihan kiva", se on sen tyyppinen poni, että sitä joko rakastaa tai vihaa. Ratsastaessa se osaa olla maailman hienoin ja tehdä ihan kaiken mitä siltä pyytää, ja sitten on päiviä, jolloin se sinkoilee pukkilaukkaa eri ilmansuuntiin kahden minuutin välein. Sen kanssa vaaditaan tasapainoa ja ennen kaikkea huumorintajua; jos sen sähläykselle ei pysty (ainakin joskus) nauramaan, tulee varmaan hulluksi.
Roosa on myös ihan tosi epäluuloinen varsinkin vieraita ihmisiä kohtaan. Vieraat ihmiset ei todellakaan pääse tammavamman luokse, jos se ei ole sillä tuulella. Monet pitää sitä tosi vihaisena ja ilkeänä, mutta ne, jotka saa voitettua tän ponin luottamuksen, huomaa nopeasti, että se on perusluonteeltaan tosi utelias ja symppis, mutta myös vähän arka. Mä uskon vahvasti, että sitä on aikanaan siellä Hollannissa kohdeltu vähän kovemmalla kädellä, koska esimerkiksi silloin kun se tuli mulle, se pelkäsi varsinkin juoksutusraippoja tosi paljon. Voisin väittää, että suuri osa sen luonneongelmista on peräisin niiltä ajoilta.
Vaikka se on halutessaan söpö kuin mikä, se ei missään määrin ole lasten poni, vaan tarvitsee tosi rauhallisen ja määrätietoisen käsittelyn. Rapsutusta lukuun ottamatta se harvoin sietää ylimääräistä lääppimistä, ja halaamista se vihaa yli kaiken :D
Saikkulista:
Kesä 2012 meni meiltä kuntoutellessa jännevammaa. Jäi sen kauden kisat tosi vähiin, mutta miedän välinen luottamus kasvo ihan erilaiseks.
Keväällä 2013 Roosan oej vuohisnivel piikitettiin, ja siinä oli n. kuukauden saikku. Sen jälkeen on ollut kaikenlaista jäykkyyttä yms ongelmia.
Lista jatkuu. Syksyllä 2013 havaittiin oikeen etujalan nuljuluussa pientä muutosta (katso tarkempi selostus tästä), joka todennäköisesti oli sama vamma kun keväällä. Sen jälkeen ollaan saikkuiltu.
Ja jatkuu taas. Syksyllä 2014 ollaan taas saikkuiltu viime syksyn vammasta (mikä jatkui myös suuren osan vuotta 2015)
Ei yhtään lisää, kiitos!
Ja jatkuu taas. Syksyllä 2014 ollaan taas saikkuiltu viime syksyn vammasta (mikä jatkui myös suuren osan vuotta 2015)
Ei yhtään lisää, kiitos!
Toi sun poni on kyl iha hirmu söpö! ää mäki haluun ponin.. :)
VastaaPoista