Kuulostaa liian helpolta voidakseen pitää paikkansa

Kuten mainitsin viime postaksessa, mun (ja Roosan, hehheh) valmentaja hyppäs Roosalla 1.8. Laaksolla 100 cm. Tai oli tarkotus hypätä.

Roosa oli jo verkassa ihan erilainen millasena mä oon sitä nähny. Hyppääminen ei ollut yhtään semmosta mitä Roosalla yleensä, helpon ja kevyen näköistä, vaan nyt ponista näki että hyppääminen oli jotenkin vaivalloista, rämpimistä yli metrin esteistä. Roosa pysähty verkassakin pari kertaa.

Radalla ei mitään suurta ja sensaatiomaista muutosta nähty, vaan Roosa kielsi kakkoselle kerran ja kolmoselta pihalle. Roosa oli päättänyt että ei, en todellakaan aio mennä, ja R on niin tamma, että pakottamalla se ei yli mene. No, ainakaan ei ole ollut ratsastajasta kiinni ne viimeaikaiset hylkäykset.

Kun radan jälkeen taluttelin Roosaa, huomattiin, että sillä on molemmat takavuohiset auki. Todennäkoisesti suojat on hiertäneet ne auki, ja onkin helppo arvata miksi kaikesta muustakin ylisuperherkkisponia ei ole huvittanut hypätä.

Aloin pohtia, ja totesin, että kaikki sopii kuvioon (..?) :

Oltiin kesäkuun puolivälissä perheen kanssa Virossa lomalla, ja siltä reissulta tuli ostettua Vereduksen olympic-suojat. Niitä en kuitenkaan ostanut päivittäiskäyttöön vaan paremmiksi "kisa- ja edustussuojiksi".

Tampere Summer Challenge oli pian sen jälkeen, ja siellä ei vielä ollut uusia suojia käytössä. Tulokset kahdesta metristä 4 vrp (pudotus) ja hylky, mutta siellä Roosa kuitenkin hyppäs hyvin, ja se hylky oli vähän oma moka.

Seuraavat kisat Husö Jump, 90 cm 4vrp (pudotus) ja 100 cm hylky. Siellä oli uudet suojat käytössä, ja ne eivät välttämättä hiertäneet heti, vaan ehkä vasta toisella radalla kun Roosa aivan äkkiarvaamatta päätti lopettaa hyppäämisen.

Viikolla oli Nina Fagerströmin valkku. Sielläkin oli uudet suojat jalassa. Jos oletetaan, että Husö Jumpista tullut hiertämisen tunne oli jo kadonnut ja suojat eivät hiertäneet taaskaan heti aluksi, se selittäisi sen, miksi loppuvalkusta tuli pari kieltoa.
Niin, ja toinen pikku juttu. Ninan valkun jälkeen seuraavana päivänä Roosan vasemmassa vuohisessa, samassa paikkaa missä nytkin on se hiertymä, oli huomasin pikku haavan. Luulin silloin, että poni oli vain kolhaissut itseään johonkin, mutta (jälkiviisaus on hienoa) hyvin suurella todennäköisyydellä se on niistä suojista.

Ja sitten se surullisenkuuluisa Ypäjä, missä kiellettiin molemmista luokista (90 ja 100 cm) ykköseltä pihalle. Mä luulen että se osittain johtu siitä metsäkentän järkyttävän huonosta pohjasta, mutta kun viikon sisään oli ollu se Husö ja Ninan valkku, ne suojat saatto hiertää jo heti aluks jonka takia ei ainakaan halunnu hypätä.

Viikolla oli taas normi estetunti, johon en laittanut niitä Vereduksia, ja Roosa hyppäs ihan kivasti.

Viikonloppuna oli Kangasalla kisat, siellä taas ne uudet suojat, kiellettiin ulos molemmista luokista (90 ja 100 cm).

Viikolla taas puomi/pikkuestetunti, jossa on vanhat suojat, ei ongelmia

Ja sitten siitä Laaksosta tossa olikin jo selitys.

Kauheen pitkästi ja vaikeesti tohon laitettu, mutta tosta nyt jokainen varmaan näkee jonkinlaisen yhteyden eri suojien ja onnistumisen yms kanssa. :) Tosin se pieni pessimistinen osa musta ei usko että noihin ongelmiin vois olla noin helppo ratkaisu..

No, viikonloppuna se nähdään, kun me hypätään vielä Niihaman kisoissa 90 cm. Tiedän, että tässä on tullut tosi paljon kisoja peräkkäin, mutta eipä Roosa paljon oo hypännytkään, ja noi Niihaman kisat menee aina melkein rataharjoituksesta, kun pääsee kotitallista vaan suoraan kisapaikalle sen kummempia valmistelematta. Satula selkään ja radalle vaan ;)

Satulasta puheen ollen, testattiin tänään yhtä satulaa, nähtäväks jää miten se sopii..

Ja mukana muutama arkistoista löytynyt kuva Pohtiksen kisoista parin viikon takaa, © kghaituva.kuvat.fi/Lotta H.


Toivotaan että ongelmat ois noin helposti ratkaistu ja päästäis taas maaliinkin radalla! ;)