tiistai 4. syyskuuta 2012

Roosa ei tarvitse esteitä noustakseen korkealle

Tällä kertaa en valita postaustauosta ! :D

Eilen en tosiaan siis ehtinyt tunnille, kun olin luistelureeneissä, mutta Tytteli sitten tuntien jälkeen ratsasti Roosaa, ja menin itse sen jälkeen. Ihan positiivista palautetta sain ratsastuksesta, poni oli kuulemma suorempi ja tasapainoisempi kuin keväällä, jolloin Tytsä siis viimeksi meni Roosalla. Selvästi on pitkä koulutuuppausjakso auttanut. Korjattavat asiat eivät tulleet yllätyksenä, edelleen jarrutan liikettä liikaa ja askellajit suuntautuvat enemmän ylös- kuin eteenpäin. Olen tosin nyt viime viikoilla koittanut laittaa Roosaa liikkumaan paremmin eteen, mutta ehkä vielä enemmän ja tehokkaammin? Oikean ohjan ja pohkeen käyttö yhdessä oli neuvona kyttäilyyn, jota Roosa taas kerran teki. Toki olen tuonkin kuullut jo, mutta muistutus on aina hyväksi. Lisäksi mentiin vielä vähän vastalaukkaa, nimenomaan vasemmassa kierroksessa, koska oikea laukka on meillä edelleen se vinompi ja venkurampi. Tuntui kyllä Roosa ihan erilaiselta Tyttelin ratsastuksen jälkeen ja tässä on taas nyt asioita, mistä jatkaa :)

Tänään oli puomitunti, mentiin pitkästä aikaa kentällä, kun pohja oli juuri äestetty ja muutenkin aika hyvä. Tehtiin kahta kahden puomin "sarjaa", jotka olivat peräkkäisissä kulmissa vinottain niin, että niitä pystyi menemään ympyrällä ja ulostäin mahtui tekemään voltin. Alkuun Roosa oli aika hyvä ja rauhallinen, vaikka vasemmassa kierroksessa punki vähän sisäänpäin. Tehtiin ensin käynnissä ja ravissa niin, että tehtiin voltit ulospäin ja ympyrän kaari väliin. Sitten oikeassa kierroksessa niin, että ensin tultiin käynnissä ensimmäiset puomit, puomien välissä nostettiin laukka ja tehtiin puomien päältä voltti ulospäin niin, että palattiin toisen kerran vielä puomeille. Sekin sujui aika hyvin. Laukassa yksi toisista tunnilla olleista hevosista, Rondo, alkoi ottaa vähän virtaa, ja Roosa päätti lähteä leikkiin mukaan: seuraavaksi tehtiin vasemmalle ympyrällä laukassa puomit, ja ennen puomeja Roosa heitti kaksi valtavaa pukkia, jotka siis tosiaan olivat varmaan isoimmat mitä olin koskaan Roosan (tai no kenenkään muunkaan kanssa) kokenut. Ja siihen perään se teki vielä pari pienempää pukkia, ennen kuin sain kiskottua pään ylös ja potkaistua sen eteenpäin. En ihan tippunut kuitenkaan!! Vaikka tuntuikin siltä, että leijailen siellä kolmessa metrissä :D Mietin jälkeenpäin, että olen muuttunut aika paljon viime vuodesta: silloin, kun Roosa pukitteli ensimmäisiä kertoja minun aikanani, olin ihan kauhusta kankeana ja tipuinkin pari kertaa. Nyt tasapaino on kehittynyt aika lailla ja tänäänkin heti kun pääsin taas jatkamaan, vain naureskelin niille pukeille.
Takaisin asiaan. Pukkisarjan jälkeen siis muistin taas pitää pohkeet kiinni (mistä en olekaan koskaan kuullut...-.-), ja yllätys yllätys, ponikin ehkä vähän rauhoittui, tai ei ainakaan päässyt enää pukittelemaan. Tehtävä sujui lopulta ihan hyvin, ja teimme oikealle saman tehtävän. Roosa oli taas aika tärppänä, ja esitettiin upeita sarjavaihtoja megalyhyessä laukassa :D mutta muuten onnistui ihan hyvin.

Tallin jälkeen lähdin kiireellä Viestikarnevaaleihin. Juostiin yläasteen tyttöjen sukkulaviesti numerolla neljä. Juoksun alku oli vähän sekava, ekalla yrityksellä tuli varaslähtö, mutta aika monet (mukaan lukien meidän eka juoksija juoksi loppuun asti, koska ainakaan meille sinne toiseen päähän ei kuulunut toinen pamaus yhtään.. Oltiin lopulta ilmeisesti sijoilla 4-5, tarkkaa sijoitusta en kuullut vielä, mutta hyvä juoksu oli kuitenkin. Muistan omasta juoksustani vain sen, että huomasin yhdessä kohdassa, että "hei, Sampo menee tossa parin metrin päässä, mehän ollaan aika korkeella" :D Ja kenties olisi ollut mahkuja kolmospaikkaan jos aloittaja ei olisi menettänyt parhaita voimia ensimmäisellä yrityksellä? :)

Ja jottei ihan kuvattomaksi jäisi tää postaus, niin tässä yksi "arkiston aarteista"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti