lauantai 21. joulukuuta 2013

Valoa tunnelin päässä ja 3 yötä jouluun

Tää viikko on ollut melko lailla erittäin onnistunut. Viimeinen viikko koulussa (=melkein pelkkää hengailua kaikki tunnit), onnistunut klinikkareissu ja tietenkin maailman mahtavin poni. Ja nyt vihdoin ihana joululoma.

Tiistaina oli tosiaan taas visiitti klinikalle, jalkakontrolliin. Olin edellisenä päivänä kokeillut ravissa pari tiukempaa kaarretta, puhtaasti liikkuen, joten varovaisen toiveikkaana lähdettiin klinikalle. 
Alkuun jouduttiin odotteleen jonkin aikaa, ja Roosa käytti ajan hyväkseen putsaamalla karsinan seiniä nuolemalla. Kun sitten päästiin aloittaan, pikku älykääpiö ei suostunut käveleen toimenpidehuoneeseen sisälle. :D Lopulta Roosa antoi periksi ja suostui tuleen sisään.

Pikaisen tarkastelun jälkeen mentiin tekeen taivutukset ulos. Piha oli melko lailla peilijäätä, mutta löydettiin onneksi paikka, jossa oli sulaa. Taivutukset meni paremmin kuin osasin odottaa. Edelleen oli pieni reaktio siinä oikeessa etusessa, mutta se näkyi lähinnä vain jalan kiskomisena taivuttaessa. Ravatessa aavistuksen merkkasi sitä jalkaa, mutta ei voi sanoa edes, että olisi ollut ontumista. Taivutustuloksena +/5.

Eläinlääkäri totesi, että ei piikitetä ponia tällä kertaa, vaan laitetaan ulkoisesti nyt kaksi viikkoa kipugeeliä. Ihan perus Voltaren Emulgeliä siis :D Tulevan kuukauden aikana saadaan alkaa mennä sileetä täysipainoisemmin, vähitellen laukkaa myös. Tiukkoja kaarteita pitäisi välttää ja muutenkin tehdä mahdollisimman laajoja kaarteita. Esteitä ei vielä saa mennä. Kuukauden päästä voi mennä vielä kontrolliin, tai jos on mennyt tosi hyvin, ei välttämättä tarvitse. Kaiken kaikkiaan erittäin hyvin meni siis!

Iltapäivällä menin uudestaan tallille, mutta en jaksanut ruveta enää ratsastaan, vaan tein ponille kauneushuoltoo. Nyt on harja nätisti(?) leikattu taas :)

Keskiviikosta mulla ei oo erityisempää muistikuvaa, tein jotain ravijuttuja ja meni varmaan ihan jees.


Torstaina olikin sitten astetta enemmän energiaa ilmassa. Roosa sai joka ikinen kerta lähdöt yhdeltä sivulta, aina jotain Roosan omaa sekoilua. Sen ajan minkä poni kuunteli, se meni ihan hyvin, mutta se muu.. No, kerran me vaan mentiin jotain toista hevosta päin.. Menin melkein tunnin verran, vähän pidempään kun olin ajatellut, mutta en vaan voinut lopettaa ennen kuin olin saanut ponin meneen sen päädyn ohi edes pari kertaa lähtemättä.

Perjantaina olin pitkästäpitkästä aikaa tunnilla (vai onko väärin sanoo "tunti" kun mentiin about puoli tuntia? :D)! En tiiä oonko valittanut siitä täällä blogissa, mutta mua on vaivannut se etten ole päässyt ratsastaan kenenkään silmän alla. Jotenkin musta on tuntunut, että mun istunta leviää käsiin ja kädet menee joka suuntaan ja sellaista. Mutta olin siis tosi happyhappy kun päästiin tunnille taas :)

Tytsän valkussa siis oltiin. Meitä oli siinä tunnilla vaan kaksi, joten oli hyvin tilaa. Tehtiin isolla ympyrällä asetuksia molemmille puolille ja samalla asetuksen puoleista pohjetta läpi. Satunnaisista pompuista huolimatta Roosa meni tooosi hyvin. Ei otettu vielä laukkaa ja muutenkaan ei tehty hirveen pitkään, ettei se jalka rasitu. Hyvä niin! :)

Lauantaina koitin tehdä suunnilleen samoja juttuja kuin perjantaina. Meni ihan jees, mutta siitä tuntui puuttuvan jotain. Tosin syynä saattoivat olla liian pitkät jalustimet, vaihdoin eilen uusiin hihnoihin ja unohdin tehdä lisää reikiä.. Oli tosi ärsyttävää, kun tuntui ettei saa mistään tukea ja jalat ihan liian suorina!



Tänään tosiaan on se 3 yötä jouluun. Mulla on joululahjat vielä aavistuksen vaiheessa, onneks koulukavereitten lahjat ehdin värkkäillä täksi päiväksi. No, enköhän mä saa kaiken hoidettua :) Hyvää joulunodotusta!

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Ravia, mars!

Kuukauden kestäneen kävelyn jälkeen mekin ollaan saatu nyt ottaa vähän ravia! Ensin toki vaan suorilla urilla, mutta edistystä sekin. Viimesinä käyntipäivinä alkoi Roosan päässä keittään jo siihen malliin, että oon ihan onnellinen kun nyt saa ravatakin :D

Perjantaina tosiaan ekan kerran ravattiin ja voitte vaan kuvitella kuinka paljon mua jännitti ennen ratsastusta, että liikkuuko poni puhtaasti. Liikkui se, oon happyhappyhappy. Tosin tästä on pitkä matka vielä täyteen työskentelyyn, ja ei kannata turhan suuria toiveita pitää yllä, pilvilinnat romahtaa helposti. Väliaikaista iloa kuitenkin havaittavissa!

Eilen Saara oli mun mukana tallilla, ja työskentelyn jälkeen keksittiin ottaa heppapallo maneesin reunalta hetkeks, pientä aivojumppaa Roosalle. Hetki sillä meni, ennen kuin se muisti miten palloa tökitään. Meni aina jonkin aikaaa pallon luona siihen, että poni vaan seiso pallossa kiinni ja pohti, miten sen saisi tästä liikkeelle.
Ei hirveen kauaa viittitty tökkiä palloa, kun siinä väkisinkin pieniä kaarteita tuli, vaikka koitti kuinka suoraan mennä. Muutaman kuvan Saara otti Roosasta ja pallosta. Toi yks oli vaan niin toivoton linssilude, että ei tullut yhtään semmosta kuvaa missä se olis vaan roikottanu päätään sen pallon päällä, mitä se muuten teki.






Tänäänkin oli, kröhöm, lievästi virtaa. Kun pari muutakin maneesissa ollutta heppaa sekoili, ei Roosakaan tyytynyt menemään nätisti ravia ja käyntiä, vaan pitkästä aikaa mun oli ihan tosissaan tehtävä töitä, että pysyin kyydissä sen 180-astetta-ympäri-ja-pukki-pystyyn-pukki-laukkaa-pukki -sähläyksessä. Mua muuten lähinnä nauratti, mutta vähän huolettaa mitä se jalka tykkää tommosesta... No, ei se sitä olis ehkä tehnyt jos se ois hirveesti sattunut.

Muuten ei mitään ihmeempiä, päivittelen taas sitten kun on aikaa. Tuntuu vaan nää viimeiset viikot ennen joulua niin epämotivoivilta, vaikka ei meillä taida olla enää kun parit kokeet. Vielä pitäis jaksaa ne kunnialla läpi, ja sitten olis se paljon odotettu joulu! Kattoo, saisinko sen kunniaks väsättyä vihdoista viimein sen mydayn, tai jonkun muun erikoispostauksen. En lupaa mitään! :D